Nimetön — Kuuleeko kukaan letra e tradução
A página contém a letra e a tradução em português da música "Kuuleeko kukaan" de Nimetön.
Letra
Pää täyteen, on helppoa kivaa
Mutkat suoristuu ja maailma on sinulle kaunis
Ilta laskee verhonsa eteen, hetken huuma on vahvinta valuuttaa
On siis täysin turha olettaa, et ulos pääsy olis luvassa
Vaikka koittanut olen antaa aikaa
Vie mut pois tahdon paikkaan jossa hengähtää
Ei riitä vain että sulkee silmänsä kaiken keskellä
Vie pois, polta siltani kadota jälkeni, tämä kaupunki vaatinut on
Osansa, nyt mun on pakko lähteä
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää, en halua paeta
Todellisuutta, ainoastaan hengittää
Syvä huokaus hiljaisuuden rikkoo, sanat tahtomattaan uupuu
Siivet liian suuret tähän häkkiin ja se minua ahdistaa, näin se
Maailma keinuttaa omaa lastaan
On siis täysin turha olettaa, et muutosta olisi luvassa
Vaikka koittanut olen antaa aikaa
Vie mut pois tahdon paikkaan jossa hengähtää
Ei riitä vain että sulkee silmänsä kaiken keskellä
Vie pois, polta siltani kadota jälkeni, tämä kaupunki vaatinut on
Osansa, nyt mun on pakko lähteä
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää, en halua paeta
Todellisuutta, ainoastaan hengittää, ainoastaan hengittää, ainoastaan
Hengittää, hengittää
Vie mut pois tahdon paikkaan jossa hengähtää, joten vie mut pois
Vie pois, polta siltani kadota jälkeni, tämä kaupunki vaatinut on
Osansa, nyt mun on pakko lähteä
Sillä kuule mun huudot kun jää heikko pettää, en halua paeta
Todellisuutta, ainoastaan hengittää
Onko toiveeni siis turhaa vain ajanhukkaa kaikki tää, kuuleeko kukaan
Tradução da letra
Cabeça para cima, é divertido
Vira em frente e o mundo é lindo para ti
A noite cai diante da cortina, o calor do momento é a moeda mais forte
Então é totalmente desnecessário assumir que não vais sair daqui.
Mesmo que eu tenha tempo para dar
Leva-me para onde quero que respires
Não basta fechar os olhos no meio de tudo.
Levem-me, queimem a minha ponte, percam os meus rastos, esta cidade exigiu
Em parte, agora tenho de ir.
Pois ouvi os meus gritos quando os fracos falham, não quero escapar
Realidade, respira
Suspiro profundo de silêncio quebra, palavras involuntariamente desgastam-se
Asas grandes demais para esta gaiola, e isso me deixa apertado, eu vi
O mundo está a balançar o seu próprio filho.
Por conseguinte, é absolutamente desnecessário assumir que não haveria qualquer alteração.
Mesmo que eu tenha tempo para dar
Leva-me para onde quero que respires
Não basta fechar os olhos no meio de tudo.
Levem-me, queimem a minha ponte, percam os meus rastos, esta cidade exigiu
Em parte, agora tenho de ir.
Pois ouvi os meus gritos quando os fracos falham, não quero escapar
Realidade, só para respirar, só para respirar, só
Respira, respira
Leva-me para onde eu quero que respires, por isso leva-me
Levem-me, queimem a minha ponte, percam os meus rastos, esta cidade exigiu
Em parte, agora tenho de ir.
Pois ouvi os meus gritos quando os fracos falham, não quero escapar
Realidade, respira
Assim como o meu desejo é fútil apenas uma perda de tempo tudo isto, alguém pode ouvir