Vesa-Matti Loiri — Olkinainen letra e tradução
A página contém a letra e a tradução em português da música "Olkinainen" de Vesa-Matti Loiri.
Letra
On yö, ja hyvin myöhä
Kun tätä kirjoitan
Ja minua ajaa pelko
Ja mun on pakko kirjoittaa
Kuin pitkät, harmaat hiukset
Sade heilahtaa
Pimeydestä ruutuikkunaan
Minä rakensin oljesta naisen
Kun sinä et tullutkaan
Sua kaipasin niin paljon
Enkä jaksanut odottaa
Minä sidoin lyhteitä yhteen
Hain vaatteesi parhaimmat
Tein kyödenpätkistä peruukin
Ja rinnat lantuista
Ja illan tullen viereen
Naisen nukahdin
Kunnes äsken nauruun heräsin
Ja nyt olkinainen tansii
Navetan katolla
Syllissä vaatteenriekaleita
Ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
Nauraa ja huhuilee
Ja paidanhelman alta pilkottaa
Musta kieli viikatteen
Minä en ole synkkämielinen mies
Mutta minua pelottaa
Kun männynneulaset kirkuu
Ja maisema huohottaa
Kun jalanjälkiin kasvaa
Koiranhampaita
Voi luoja, miten se mua pelottaa
Minä kirjoitan tämän kirjeen
Jos viimeinkin tulisit
Että saisit tietää kaiken
Jos et minua löytäisi
Nyt lähden etsimään kuokkaa
Haen bensaa kanisteriin
Joko minä tai olkinainen
Olen ymmärtänyt niin
Kuin pitkät, harmaat hiukset
Sade heilahtaa
Pimeydestä ruutuikkunaan
Ja nyt olkinainen tansii
Navetan katolla
Syllissä vaatteenriekaleita
Ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
Nauraa ja huhuilee
Ja paidanhelman alta pilkottaa
Musta kieli viikatteen
Tradução da letra
É de noite e é muito tarde.
Quando escrevo isto
E sou movido pelo medo
E tenho de escrever
Como cabelo longo e grisalho
Oscilações da chuva
Da escuridão à janela do ecrã
Construí uma mulher de palha.
Quando não vieste
Senti tanto a tua falta.
E eu não podia esperar.
Atei os fios juntos.
Trouxe as tuas melhores roupas.
Fiz uma peruca com as cuecas.
E peitos das ancas
E ao anoitecer
A mulher adormeceu.
Até que acordei a rir
E agora o tansii da mulher palha
No telhado do celeiro
Em Sílio, peças de vestuário
E com a cabeça debaixo do braço
Mulher de palha, mulher de palha
Risos e rumores
E a cortar Debaixo da manga da camisa
Foice de Língua Negra
Não sou um homem de mente sombria.
Mas tenho medo.
Quando as agulhas de Pinheiro gritam
E a paisagem ofegante
Quando as pegadas crescem
Dentes de cão
Meu Deus, como estou assustada.
Vou escrever esta carta.
Se finalmente Vieste
Para descobrir tudo
Se não me encontrasses
Agora vou procurar uma enxada.
Vou meter gasolina na lata.
Ou eu ou a mulher palha.
Eu entendo isso.
Como cabelo longo e grisalho
Oscilações da chuva
Da escuridão à janela do ecrã
E agora o tansii da mulher palha
No telhado do celeiro
Em Sílio, peças de vestuário
E com a cabeça debaixo do braço
Mulher de palha, mulher de palha
Risos e rumores
E a cortar Debaixo da manga da camisa
Foice de Língua Negra