Cmx — Kaikkivaltias letra e tradução

A página contém a letra e a tradução em português da música "Kaikkivaltias" de Cmx.

Letra

Taivas alkaa punertaa, se tietää mitä odottaa
Kun telakointiasemilla hehkuu keulat alusten
Ne lepäävät kuin haavoittuneet eläimet, niin väsyneet
Niin herää kaupunki saarrettu aamuun päivänsä viimeisen
Kohta yöstä aikain marssii hahmot härkäin siivekkäitten
Yöstä muinaisuuden udun, hämärästä painajaisten
Kohta aukeavat taivaat, syöksyy alas laumat enkelten
Sylit täynnä salamoita, silmät oikeutta hohkaten
Kuningas nojaa kultaiseen käteensä metallitorninsa syövereissä
Kuin auringonlieska on katseensa, sieluton, kalpea, sammumaton
Nyt tappion päivänä, tuomion alla hän katselee valtakuntaansa alas
Ja kivisin ilmein hän siteeraa tyhjille seinille vanhaa tarinaa:
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys joka meidät yhdistää
Ilma huoneen väreilee ja käytävillä varjot päilyy
Hahmo pimeässä oottaa, hiljaisuus, sekin vaikenee
Yleisellä taajuudella äänet viimein helähtää
Ja puhuu niin kuin puhuu ääni lopullisen voittajan:
«Kuningas sä olit maailmoiden, niiden takana pitelit lankoja
Valtias sä olit tahdostasi sai elämä päättyä, jatkaa
Päivän päättyessä kuningaskin on heikko kuin kuka tahansa
Kasvoilles pian lankeat ja tahdot viimeisenkin pelastaa.»
Onko maailma rajattu, me sen vankeja; silloin on jumala takana kaiken
Vaiko rajaton, vailla reunaa silloin yksin olemme, vapaita…
Mitä tehdä siis kun tietää, että tarina on lopuillaan
Olkaa viisas, antakaa paikka missä seistä niin kampean maailman paikoiltaan
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuvat ne muistot, jotka meidät rakentaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu aika, joka tähän hetkeen valmistaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys joka meidät yhdistää
«Minun hautaani vartioi tuulenhenkäys kevyt
Minun hautaani vartioi pisara aamukastetta
Minun hautaani vartioi satatuhatta tappajasatelliittia
Minun hautaani vartioi teratonni antimateriaa.»

Tradução da letra

O céu começa a redden, sabe o que esperar
Quando as estações de acoplamento brilham os arcos dos navios
Descansam como animais feridos, tão cansados
Então acordem a cidade sitiada na manhã do último dia da sua vida
Logo após a noite, Marcham as figuras com asas de Touro
Da noite à antiga udun, do Crepúsculo aos pesadelos
Em breve céu aberto, mergulhando hordas de anjos
Braços cheios de relâmpagos, olhos brilhando com justiça
O Rei inclina-se sobre a sua mão dourada nas profundezas da sua torre de metal
Como um raio de sol parece, sem alma, pálido, inigualável
Agora, no dia da derrota, em julgamento, ele olha para o seu reino
E com caras de pedra ele cita a velha história nas paredes vazias:
Além da parede da luz, sem velocidade
Há espelhos fumantes acima de tudo
Além da parede da luz, sem velocidade
Lá vive o vazio que nos une
O ar na sala ondula e os corredores sombras
A figura no escuro é silenciosa, silenciosa, silenciosa também
Na frequência geral, os sons finalmente chocalham
E fala como fala a voz do vencedor final:
"Eras o rei dos mundos, seguravas OS FIOs atrás deles
O Senhor estava disposto a acabar com a vida, a continuar
No fim do dia, o rei é fraco como qualquer um.
Em breve vais cair de cara, e queres salvar a última.»
Acaso, o mundo está circunscrito a ele, e somos os seus cativos? Sabei que Deus está por trás de todas as coisas.
Ou sem limites, sem limites então sozinhos estamos, livres…
Então o que fazer quando você sabe que a história está chegando ao fim
Sê sábio, dá-me um lugar para estar num mundo tão duro.
Além da parede da luz, sem velocidade
As memórias que nos constroem vivem lá.
Além da parede da luz, sem velocidade
Lá vive o tempo que se prepara para o presente
Além da parede da luz, sem velocidade
Há espelhos fumantes acima de tudo
Além da parede da luz, sem velocidade
Lá vive o vazio que nos une
"A minha sepultura é guardada por um sopro de luz do vento
A minha sepultura está guardada por uma gota de orvalho matinal.
A minha sepultura está guardada por 100 mil satélites assassinos.
A minha sepultura está guardada por uma tonelada de antimatéria.»